Kalifornia Dreaming – Rössyjen mietteitä ekan bootcampin jälkeen

Mikään ei lämmitä mieltä joulukuun tuulessa, tuiskussa ja pakkasessa niin paljon, kuin matka jonnekin lämpimään, aurinkoiseen ja kaukaiseen paikkaan. Paitsi ehkä viikonloppureissu Kalajoelle roller derbyn bootcampille! Kahteen päivään mahtui yhtä paljon huippuja tyyppejä, treenejä, jännitystä, ilosta loistavia silmiä ja naurua, mustelmia, hikeä, hammassuojia ja tähtipipoja kuin yhtä moneen viikkoon Kaliforniassa.

Ylivieskan Riverdale Rollers oli bootcampin järjestäjä ja tapahtuma kokosi Kalajoen dyyneille derbyharrastajia aina pelaajista nasuihin ja refeihin ympäri Suomen. Oulun innokkaan rössylauman lisäksi paikalla oli edustajia ainakin Rovaniemeltä, Kokkolasta, Lahdesta, Seinäjoelta, Tampereelta, Kajaanista ja Turusta, unohtamatta Luulajasta saapuneita valmentajia.

Ohjelmaa oli paljon, mutta sopivasti. Koko noin 60-päinen joukkio oli jaettu kahteen ryhmään, joiden ohjelma vaihteli trackilla ja offarilla. Oma päivä alkoi alkuun niin tahmealta muovimatolta puolentoista tunnin luistelutreenillä, jossa käytiin läpi erilaisia tekniikoita huipentuen seitsemään minuuttiin hel**tissä. Kiitos Kartingilla vedettyjen Black Widow -harjoitusten karaiseman kroppani ehdin vasta tuntea lieskojen polttelun palamatta niissä. Tämän jälkeen jäähdyteltiin puolisen tuntia nilkkoja ja jalkaterän lihaksia vahvistavassa paidan lattialtanyppimis- sekä viivojen yli hyppimisharjoituksessa. Lounaan jälkeen meille opetettiin joukkueurheilupsykologiaa ja sieltä lähdimme viemään lisää p**kelettä kentälle. Toisessa luisteluharjoituksessa jatkoimme yksilötekniikkaharjoituksia ja teimme myös pakka- sekä paceline -harjoituksia. Ettei päivä varmasti käynyt kenellekään liian kevyeksi, oli lopussa vielä tunnin circuit training. Virtaa riitti vielä hyvin hyppimiseen ja keskivartalotreeniin, mutta saunan jälkeen oli jätettävä bileet välistä ja paineltava nukkumaan.

Sunnuntain paras juttu oli tietenkin pähkinänuudelisalaatti. Ja sen välissä pelattu scrimmage. Itse scrimmailin non-contactina ja minusta leivottiin joukkueemme kapteeni, kun totesimme minun olevan kahden pelatun pelin saldollani porukkamme kokenein. Jos jännitti joukkuettamme, niin jännitti kyllä minuakin miten saan täytettyä saamani suuret luistimet. Puhumalla paras ja turinatuokion jälkeen kukaan ei ollut enää kauhusta kalpeana. Peliin lähdimme oppimaan, tekemään parhaamme ja kommunikoimaan. Jokainen tavoite täyttyi kirkkaasti eikä pelin jälkeistä riemua himmentänyt pätkääkään kokemamme tappio. Ilmeistä päätellen scrimmaaminen on sittenkin parempaa kuin pähkinänuudelisalaatti. Paitsi pähkinänuudelisalaatti pelin jälkeen.

Minulle bootcamp oli ensimmäinen, mutta ei jää taatusti viimeiseksi. Intensiivisten päivien aikana sain elää ja hengittää pelkkää derbyä, sekä aika paljon varustehikeä. Kalajoen koulun liikuntasalin maton tahmeus unohtui nopeasti ja lounas sekä brunssi maistuivat erikoisen hyviltä kemianluokan pöytien ääressä, puhumattakaan lauantai-illan burgerista irkkupubissa. Kalajoen hiekkasärkkien mökkikylässä oli tarjolla mukava majoitus. Järjestäjien huomaavaisuus ansaitsee erityiskiitoksen, sillä he olivat napsauttaneet saunat valmiiksi päälle ja pääsimme suoraan löylyihin mökille tultuamme. Matka oli erittäin onnistunut ja kannati lähteä. Mukaan tarttui paljon uutta ja moni asia kirkastuu varmasti vasta aikojen saatossa. Näitä pohtiessa ja oivalluksia odotellessa talvi kuluukin mukavasti. Mahottoman iso KIITOS järjestäjille ja kaikille mukana olleille, oli huippua 🙂

Ämmä #876

***

Roller Derby reffing 101

Time: December 7-8, 2013
Location: Riverdale, dreamy Kalifornia
Weather: Slightly starry and -10℃

Why is my alarm going off at 0647 the day after Independence day? Suddenly it hits me, it’s time for my first ever Roller Derby bootcamp!
How exiting!….how scary!…no, how exiting!

I’d enrolled as a referee and so far my ref experience despite of acting as JR in a home scrimmage consisted of whistling at practice a few times and shouting out random numbers and colors while trying desperately to remember the hand signals for penalties as I nearly skate into the nearest wall or wall bars.

So I picked up a couple of my rössy (that’s how we say fresh meat in Oulu) friends and under the starry skies we hit the road towards Riverdale, Kalifornia, some 150km from Oulu.

On arrival promptly a half an hour before registration we decided to grab coffees at the local pitstop/diner.

The first day for referee students was to be spent mostly in the classroom and our mentor had well chosen the topics for his fresh ref meat to ponder.
The learnings were to include basic flow of a bout, use of common sense (rule 9.3), referee roles, responsibilities and positioning, code of conduct and last but not least:
”Why are the referees there, what is our purpose?”

I quite like the answer and so would like to bring it to everyones attention:
The referees in this game exist NOT to hunt down and yell at players for every little detail but to:
1.keep the game safe
2.keep the game flowing nicely

I won’t go to more detail about the other teachings here so you can learn for yourself at your first bootcamp 🙂

After a delicious lunch we also got to get on our skates for a while. We joined the players for a warm up called the coffin race and practiced following jammers and packs while the skaters did their own drills. After the skating session the afternoon continued with some more theory sessions and discussions about the reffing practice.

Closer to 6pm after a full day for both the players and the refs we headed for dinner, delicious burgers in great company!

Tired but happy we then hit our cosy cottages with saunas to get cleaned up for the after party at Dyyni. The night was full of highlights like derbylimbo, alias and a great band.I won’t go to more detail here either because somethings that happen in Kalifornia should stay in Kalifornia.

The second and Scrimmage day was to be held in the official derby language english, after all we had 1 non-Finn referee with us. We started out grabbing brunch from a table loaded with great eats complimentary from the organizing team. With plates filled to the top we sat down to listen to the days agenda and figure out referee positions for the day.

My draw:
Contact scrimmage
1st period: JR a.k.a Jammer Ref a.k.a the lead guitarist

2nd period: IPR a.k.a Inside Pack Ref -> this was quite a backwards skating drill

Non-contact scrimmage
1st period: OPR 3
2nd period: OPR 1

OPRs, the outside pack referees (hopefully 3 of them present) are there to follow things happening on the outskirts of the track that cannot be seen from the inside.

Other scrimmage related activities we got to experience during the day:
* Head referee talk
* Captains talk
* Official reviews
* Timeouts
* Gearchecks

Below some reflections of my feelings during the 2 hours of reffing..

So much is happening so fast…
Everything is moving in slow motion and I feel like I’m shouting silently behind a wall only to realize ”Oh, I didn’t say that out loud”..
”That must be a penalty..she is clockwise blocking like crazy..or is she?..not supposed to call it if not sure…” luckily someone else had the brains to make the call a bit more speedily 🙂

Some favorite memories and learnings in a nut shell

– ”Häpeän kautta”
– ”That never happens…”
– Fox40 Classic is the recomended whistle and all referees shoud use a whistle with the same tone, there is a reason for this 🙂
– be neutral, be honest, be open
– warming up your voice as part of overall warm up. shouting out loud, whistling, signing whatever best suites you
– a day as a Roller Derby referee can be like a marathon so prepare well, eat, sleep and drink wisely. You will need all your brainpower as well as physical strength!
– the Call Off chorus of referees
– it is possible to score 6 points in 1 lap

All in all I learned more than I can remember and had a total blast doing it!
A big hand to Riverdale Rollers for the organisation of the bootcamp, to the Coaches for all the great learnings and fellow bootcampers for the wonderful spirits and love!

GroundFrost Mary #4F