ORD10v: Keitä täälä o? Jäsenhaastatteluita

Keitä meillä oikein blokkaa, jammaa, kellottaa, viheltää pilliin, valmentaa, kirjaa pisteitä ja ylipäätään kuuluu seuraan? Tässä blogitekstissä voit tutustua uudempiin ja vanhempiin seuramme jäseniin ja heidän ajatuksiinsa ja muistoihinsa siitä, mitä roller derby ja ORD on. Jäseniämme haastateltiin seuraavasti: 

1. Kuka olet: etunimi, pelinimi ja -numero
2. Mikä oli ensivaikutelmasi lajista?
3. Mistä pidät roller derbyssä ja/tai ORD:ssä eniten?
4. Kerro joku derbymuistosi.

ORD 2021, TRD:n alkeiskurssi 2014:

1. Anni, Annibaali, 81
2. Ensivaikutelma oli varmaan jotakuinkin: ”Siistiä!” Muistan, että kokeilukerralla olin tosi innoissani jo siitä, kuinka kovaa rullilla pääsi ympäri kenttää. Itse lajista ei vielä silloin ollut juurikaan tietoa.
3. ORD:ssä parasta on ollut lämminhenkisyys ja yhteisöllisyys. On ollut hienoa huomata, kuinka helppoa on ollut tulla uutena mukaan ja että yhdessä tehdään asioita myös derbyn ulkopuolella. Roller derbyssä parasta on yhteiset onnistumiset.
4.  Muistelen, että ensimmäinen peli, jota olen ollut katsomassa oli Oulussa syksyllä 2014. Tapahtuman nimi oli Attack of the Kouvoloids, ja vastakkain olivat Oulu ja Kouvola ja toisessa pelissä ehkä Oulun ja Rovaniemen alkeiskurssilaiset. Istuin katsomossa itse jalka murtuneena keppien kanssa, ja mietin, että pääsisinpä mäkin kohta pelaamaan.

ORD 2020, HRD:n alkeiskurssi 2011:

1. Kaisa, Global Warning #393
2. Näin roller derbyä livenä ensimmäisen kerran syksyllä 2011 Suomen ja Ruotsin maajoukkueiden ensimmäisessä pelissä ikinä. Pian tämän jälkeen aloitin Helsinki Roller Derbyn alkeiskurssilla. Tykkään tosi paljon joukkueurheilusta. Laji vaikutti vauhdikkaalta, siistiltä ja voimaannuttavalta.
3. Roller derbyssä parasta on ihmiset ja kuuluminen joukkueeseen, lajin strategisuus ja sen nopea kehittyminen. Luistelu on siistiä. ORD on viides seura, jossa harrastan tätä lajia. ORD ja ORD:n tyypit ovat tosi motivoituneita kehittymään ja olen kokenut, että seuraan on ollut tosi helppo ja mukava tulla uutena tyyppinä.
4. Olin vuonna 2012 pelaamassa Joensuu Roller Derbyn Ilosaarirock-viikonloppuna järjestämässä sekajoukkueiden pelissä. Oli siistiä uutena lajin harrastajana päästä pelaamaan eri seurojen tyyppien kanssa. Onnekseni monet näistä tyypeistä ovat sittemmin olleet joukkuekavereitani. Tosi hauska tapahtuma ja viikonloppu! Pääsisipä pian taas pelaamaan ja festareille!

ORD 2019:

1. Ada, Killing Eve, 010
2. Ensivaikutelma lajista oli vauhdikas, rankka ja mustelmarikas XD
3. Tykkään eniten siitä, kun saa tykittää jammaten menemään ja siitä, että joukkuekavereiden kanssa löytyy hauskoja juttuja joille nauraa.
4. Pikkujouluissa 2019 oltiin tehty hauska tietovisa alkeiskurssilaisten kesken ja esitettiin kysymykset muille. Ensimmäinen scrimmi oli jännittävä ja kiva kokemus ja pääsinkin hieman jammaamaan siinä, josta olin todella innoissani!

1. Heini, Hui hai, 222
2.  Ihan ensimmäinen ajatus oli: ”Cool!” Siistiä, rajua, värikästä ja energistä! Kokeilukerralla olin ihan, että miten siistejä ja ihania ihmisiä. Porukka, johon haluan  todellaki tutustua ja ehkä joskus kuulua. Se, mikä lajissa kiinnosti niin kovasti, on vähän vaikea kirjoittaa sanoiksi… Monet, joille kerron lajista kauhistelee vauhtia ja kovaa kontaktia, mustelmia ja rytinää. Sanoo, että ei he uskaltais ees rullille nousta ja pelkää kipua. Kaikki tämä kuulostaa minusta mahtavalta.
3. Ihastus roller derbyyn taisi tulla julistettua jo kakkoskysymyksessä. Hikinen ja kova itsensä likoon laitto ja vieläpä samanhenkisten ihmisten kans JOUKKUEENA. On siistiä kehittyä, oppia ja treenata. Ikinä ei ole mikään liikunta motivoinut näin paljon. ORDin tekee sen monimuotoiset, monipuoliset ihmiset ja käsittämättömän mahtava ilmapiiri seurassa.
4. Yhteensä en ole treenannut varmaan edes kokonaista vuotta kiitos koronan, enkä siksi ole pelannut vielä ees yhtään peliä. On kuitenkin pari muistoa, joita vähältä ajaltani tuumailin: Saan järjettömän helposti mustelmia ja olen ollut käsivarsista kerran jos toisenkin ihan sinisen läikikäs. Töissä, lääkärin vastaanotolla… Myös mm. hääpukuni sovituksessa, jossa oli myös koko toinen kankku ottanut rullapyllymustelman. Myös itse häihin käsivarsia piti hieman meikata ja kuvia käsitellä vaikka puoliso kielsikin treenit kahta viikkoa aikaisemmin. / Ekat pikkujoulut oli huisin hauskat! / Kerran meni treeni ihan persiilleen ja olin tosi maissa. Kun pääsin kotiin, seurakaveri, jonka kanssa vielä ei kummemmin oltu juteltu, laitto viestiä asiasta ja tsemppas hurjasti. Miten tärkeä ja välitetty olo siitä tulikaan. / Eka sairaan jännittävä scrimmi. / Oman pelipaidan saaminen. / Se, kun jammerina pelatessa harhautin komeasti A:n täysiä pelaavan seinän ja kaikki hurras ja kävi kehuun.

ORD 2018:

1. Anu, Anubis, 95.
2. Hahaha, en tiennyt lajista mitään muuta kuin luistimet ja halusin opetella luistelemaan niillä. Myöhemmin vasta opin, että mitä roller derby on ja sitten hieman kauhistutti, mutta alkeiskurssilla oli niin mukavaa, niin jatkoin.
3. Eniten pidän siitä, että ei ole rasismia ketään kohtaan ja jokainen saa olla oma itsensä ja tätä asiaa korostetaan koko ajan.
4.  Alkeiskurssilla oli hippaa ja jostain syystä sain olla melkein koko ajan salin keskellä suht liikkumatta koko leikin ajan. Ja en siis jäänyt kiinni.

ORD 2017, Surrey Roller Girlsin alkeiskurssi 2014:

1. Aino, Ray of Fright, 187. Aiemmin Finnish Her, 612.
2. Ensimmäisen kerran tutustuin derbyyn Whip It -elokuvan kautta ja myöhemmin näin lajia oikeasti pelattavan Suomessa ja Englannissa ja se näytti mielestäni hauskalta. Mielikuva oli feministisestä kovien likkojen lajista ja ajattelin, että voisiko minustakin sellainen “kova likka” tulla. 
3. Pidän sekä roller derbyssä että ORD:ssä siitä, miten yhteisöllinen tunnelma on ja kuinka aikuisiälläkin voi tutustua uusiin kavereihin. Aloitin lajin Englannissa asuessani ja kun muutin takaisin Suomeen, täällä oli tavallaan jo kasa kavereita odottamassa ja pääsin hyvin ORD:hen mukaan. Lisäksi pidän siitä, että roller derbyssä kaikki kehot voivat olla hyviä ja kaikki voivat tehdä jotain. Eikä ole tarvinnut lapsesta asti treenata, että voi harrastaa. 
4. Muistoja on monta! Englannissa tapahtui ensi kosketus lajiin kokeilukerran muodossa ja pysyin lopulta jopa pystyssä, mikä oli ihanaa! Toinen hieno hetki oli, kun pitkän treenaamisen jälkeen pääsin ensimmäisen seurani Surrey Roller Girlsin minarit läpi juuri sopivasti “joululahjaksi” itselleni ja kaikki hurrasivat. Kerran pääsin myös melko vasta-alkajana Shaolynn Scarlettin valmennettavaksi: Lontoo Roller Derbyn varainkeruutapahtuman huutokaupassa pystyi huutamaan valmennustunnin Shaolynnin kanssa ja päätimme muutaman kaverini kanssa sen huutaa. Näin jälkikäteen ajateltuna vasta myöhemmin oppi tuota opetustuokiota kunnolla arvostamaan, mutta hauskaa ja opettavaista oli! Oulusta on jäänyt mieleen esimerkiksi lämmin ja mutkaton vastaanotto uudelle seuralaiselle sekä kaikki hienot pelimatkat tietysti.

ORD 2015:

1. Silja, Sipe, 151
2. Jäin koukkuun jo ekalla kokeilukerralla, vaikka en tiennyt itse lajista tai sen säännöistä mitään. Kylmänkosteat suojat Urheilutalon lattialla haisi ihan uskomattoman pahalle, mutta tiesin heti, että tää on se mun juttu ja tässä haluan tulla paremmaksi.
3. Roller derbyssä parasta on yhdessä tekeminen ja itsensä haastaminen. On tosi voimaannuttavaa tajuta, että hei, mää oonki aika kova tai että mua ei enää pelota ottaa täysillä luistelevaa jammeria vastaan.
4. Mieleenpainuvia hetkiä on monia, mutta mm. eka kerta alkeiskurssivalmentajana 2019 ja oman jännityksen voittaminen valmentajan roolissa sekä saman vuoden SM-hopea tulee ensimmäisenä mieleen.🥈

Snuukkerin pöytä silloin aikoinaan:

1. Malla, Pate Pop, 999
2. Derby vaikutti villiltä ja erilaiselta ja hyvin sekavalta 😀
3. Lajin vauhdikkuus, monipuolisuus ja yhteisö hurmaavat vuosi vuoden jälkeen. ORD:ssä ehkä paras asia on se, miten ollaan onnistuttu yhdistämään loputon hupsuttelu kovaan treeniin ja kilpailunhaluun. <3 ihaninta on myös seurakaveriiit <3
4. Omat eläväisimmät derbymuistot tuntuu olevan pelien ulkopuolella tapahtuva derbyelämä 😀 Matkustelu yhdessä, perustreenien hinkkaus ja tiimijuhlat. Pokan seikkailut! :’D Ihanimpia pelimuistoja on ehkä ensimmäinen kerta, kun kaadettiin Tampere. Se oli jotenki semmonen ison työn kanssa saavutettu merkkipaalu, joukkue suoritti henkisesti uskomattoman hyvin. Ja oli kans siistiä päästä aikoinaan pari kertaa Team Usan seinistä ohi. Vaikka eihän ne ihan niin kovia seiniä tietty ollu, kuin vaikka Lihajeesukset.